30. elokuuta 2012

Perinteet uuden ajan tuulissa.

Helsingin Kaupunginteatteri 28.08.2012
Stein - Bock - Harnick
Viulunsoittaja Katolla

Suomennos: Esko Elstelä
Suomennoksen sovitus: Sanna Niemeläinen ja Merja Turunen
Ohjaus: Hans Berndtsson
Koreografia: Rebecca Evanne
Kapellimestari: Markku Luuppala
Lavastus ja puvut: Ralf Forsström
Valosuunnittelu: William Iles
Äänisuunnittelu: Kirsi Peteri ja Jyrki Sandell
Naamiointi: Jutta Kainulainen, Maija Vuoristo ja Jari Kettunen
Kampaukset: Jaana Nykänen ja Milja Mensonen

Rooleissa: Esko Roine, Riitta Havukainen, Anna-Maija Tuokko, Raili Raitala, Marika Westerling, Vera Brusi / Dorota Osinska, Iida Kontro / Ella Kettunen, Petrus Kähkönen / Antti Lang, Tuukka Leppänen, Ritva Jalonen, Eero Saarinen, Antti Timonen, Janne Aspvik, Sofia Hilli, Hanna Kaila, Emmi Kangas, Kirsi Karlenius, Risto Kaskilahti, Sampo Kerola, Ilkka Kokkonen, Ahto Koskitalo / Antti Kankainen, Jaana Kovanen, Jarkko Lehmus, Saara Jokiaho, Kari Mattila, Sini Mäenpää, Hanna Mönkäre, Heidi Naakka, Jyri Numminen, Unto Nuora, Jukka Nylund, Sami Paasila, Lasse Pajunen, Tiina Peltonen / Annina Rubinstein, Matti Olavi Ranin, Eero Rantala, Ursula Salo, Aleksi Seppänen, Katja Sirkiä, Valtteri Tuominen, Leenamari Unho, Mikko Vihma, Jussi Virkki, Mirva Väänänen

Viulisti: Mauri Saarikoski / Toivo Rolser

Ensi-ilta 29.08.2012 Helsingin Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä.

Tevje (Esko Roine) // Viulunsoittaja Katolla (Helsingin Kaupunginteatteri) © Tapio Vanhatalo
Minulla ei ollut oikeastaan minkään sortin ennakkokäsitystä Viulunsoittaja Katolla-musikaalista ennen visiittiäni Helsingin Kaupunginteatterille 28.08.2012. Toki olin esityksen nimeen törmännyt, pari kappalettakin siitä kuullut ja tiedostanut, että musikaalilla on ollut menestyksekäs historia Kaupunginteatterilla 60-luvulla, mutta tarinasta en tiennyt juutalaisuusteemaa lukuunottamatta yhtikäs mitään. Taisin myös olettaa, että Viulunsoittajan henki tulisi olemaan hieman vanhahtava sen pitkän perinteikkyyden johdosta, mutta voin onnekseni todeta, että arvaukseni meni täysin mönkään.

Viulunsoittaja Katolla pohjautuu Sholem Alecheimin Tevje, maitomies-kirjaan vuodelta 1894. Musikaalin tarina sijoittuu 1900-luvun alun Ukrainaan, pieneen Anatevkan kylään, jonka rauhallista elämänmenoa ravistelee uusi aika ja sen tuomat muutokset. Tapahtumien keskipisteessä on Tevjen (Esko Roine) ja Golden (Riitta Havukainen) perhe, jonka kauniit tyttäret eivät halua taipua juutalaisten perinteiden alle ja se jos mikä aiheuttaa päänvaivaa heidän isälleen. Myös ympäröivässä maailmassa kuohuu, kun antisemitismi (= juutalaisvastaisuus) ottaa jalansijaa yhä vain lähempänä anatevkalaisia.

Keskellä Motel Kamzoil (Antti Lang) ja Tzeitel (Anna-Maija Tuokko) // Viulunsoittaja Katolla (Helsingin Kaupunginteatteri) © Tapio Vanhatalo
En ollut nähnyt Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä musikaalia sitten Wickedin, joten olin vähintäänkin onnessani, kun tutumpaakin tutummassa salissa kajahti ilmoille Viulunsoittajan alkusoitto. Musiikillisesti esitys miellytti minua varsin paljon, vaikka en välttämättä kyseistä cast recordingia MP3-soittimeeni lisäisikään. Lavan tapahtumien yhteyteen sävelet sopivat kuitenkin vallan mainiosti ja täyteläistivät mukavasti ilmassa leijunutta menneen ajan tunnelmaa. Komeimmalta laulut kuulostivat silloin, kun koko näyttelijäkunta oli äänessä, mutta myös Tevjeä esittäneen Esko Roineen tulkinnat olivat hienoa kuultavaa, kuin myös mm. Anna-Maija Tuokon (Tzeitel) ja Raili Raitalan (Hodel).

Hodel (Raili Raitala), Sprintze (Vera Brusi), Bielke (Ella Kettunen), Chava (Marika Westerling), Golde (Riitta Havukainen), Tevje (Esko Roine), Tzeitel (Anna-Maija Tuokko) ja Perchik (Tuukka Leppänen) // Viulunsoittaja Katolla (Helsingin Kaupunginteatteri) © Tapio Vanhatalo
Tarinan kulusta minulla ei tosissaan ollut käytännössä pienintäkään ennakkoaavistusta, joten olihan se pitkästä aikaa piristävää käydä teatterissa ilman odotuksia siitä, miten käsikirjoitukseen tulisi mielestäni tarttua. Toisaalta sen takia en taas pysty arvioimaan sitä, kuinka paljon ohjaaja Hans Berndtssonin visio eroaa alkuperäisestä Broadway-tuotannosta vuodelta 1964 ja kummasta saattaisin pitää enemmän. Voisin kuitenkin arvella, että vuoden 2012 produktio olisi hieman freessimpi verrattuna lähes 50 vuotta sitten tehtyyn kaimaansa, joten kenties käsikirjoituskin on siinä samalla muovaantunut sopimaan paremmin nykyaikaan. Toisaalta Anatevkan kylän tapahtumat ovat muutenkin sen verran yleismaailmallisia, että ne voidaan kyllä helposti rinnastaa vielä tänäkin päivänä tapahtuviin asioihin. Tevjen sisäisen kamppailun perinteiden ja uuden ajan tuulien keskellä, kun tyttäret päättävät valita rakkauden normeja rikkoen, voi ihan hyvin nähdä vanhemman väestön ja nykypäivän nuorison vuoropuheluna esim. koskien seksuaalivähemmistöjen avioliitto-oikeutta.

Viulunsoittaja (Mauri Saarikoski) ja Tevje (Esko Roine) // Viulunsoittaja Katolla (Helsingin Kaupunginteatteri) © Tapio Vanhatalo
Viulunsoittajan näyttelijäsuoritukset olivat laadukasta katseltavaa, kuten olin odottanutkin, ja kyllähän se vain niin meni, että Esko Roineen Tevje oli näyttämön ehdoton tähti. Minulla ei tietenkään ole vertailukohtana kenenkään muun henkilön tulkintaa kyseisestä roolista, mutta näin ummikkona seison silti edellisen lauseen mielipiteeni takana. Tevjen ja Jumalan vuoropuhelut olivat luultavasti musikaalin parasta antia, ja varsinkin viimeiseen kohtaukseen lisätty juutalainen rukouslaulu, jota ei siis alkuperäisestä produktiosta löydy, Roineen suusta kuultuna nostatti ihoni kananlihalle. Toinen ilo silmälle oli pariskunta Motel Kamzoil (Antti Lang) ja Tzeitel (Tuokko), joka toimi loistavasti yhdessä sekä erikseen. Langin ja Tuokon koomikko-/komediennetaidot, upeat lauluäänet sekä vahvat lavapresenssit ovat aina yhtä ensiluokkaista seurattavaa, ja en tälläkään kertaa joutunut pettymään. Erityismaininta on vielä pakko antaa Hodelia näytelleelle Raili Raitalalle, joka onnistui saamaan allekirjoittaneen kyyneliin laulaessaan hyvästejä isälleen.

Viulunsoittaja Katolla (Helsingin Kaupunginteatteri) © Tapio Vanhatalo
Monet minua eniten miellyttäneistä asioista Kaupunginteatterin Viulunsoittaja Katolla-produktiossa liittyivät lavateknisiin ratkaisuihin sekä muihin musikaalin yleisilmeeseen vaikuttaneisiin osasiin. Ralf Forsströmin lavastus sekä puvustus olivat kaunista katseltavaa ja erityisesti lavalla nähtyjen rakennelmien muunneltavuus yllätti minut positiivisesti. Yksi suosikkikohtauksistani oli Tevjen kertoma tarina Golden kuolleiden vanhempien ilmestymisestä hänen unessaan, jonka aikana lavalle saapui jotain sellaista, mitä en kyllä olisi ikinä uskonut teatterissa näkeväni. Toivottavasti sen oli tarkoitus naurattaa, sillä minulta ainakin valuivat vedet silmistä rakennelman liikkuessa Tevjen ja Golden sängyn ympärillä. En tahdo spoilata teitä, joten käykäähän itse katsomassa, että mistä oikein puhun! Myös Rebecca Evannen koreografia toimi vauhdikkaana ja hauskalla tavalla virkistävänä elementtinä läpi esityksen, ja lisäksi on pakko mainita, että pidin aivan mielettömästi Viulunsoittajan (Mauri Saarikoski / Toivo Rolser) naamioinnista - hatunnosto siis Jutta Kainulaiselle, Maija Vuoristolle sekä Jari Kettuselle!

Keskellä Hodel (Raili Raitala) ja Perchik (Tuukka Leppänen) // Viulunsoittaja Katolla (Helsingin Kaupunginteatteri) © Tapio Vanhatalo
Mitä jäin kaipaamaan Viulunsoittaja Katolla-musikaalista? Ehkäpä ennen kaikkea astetta jämptimpää lopetusta. Jo aiemmin mainitsemani juutalainen rukouslaulu paransi loppua edes hieman ja oli itsessään todella voimakas hetki, mutta mieleni jäi silti odottamaan enemmän. Olen tottunut siihen, että musikaaleissa on selkeämmät lopetukset, joten tällä kertaa esiripun laskeuduttua olin vain lähinnä hämmentynyt. Toisaalta on kyllä pakko sanoa, että näin parin päivän sulattelun jälkeen olen alkanut lämmetä hieman enemmän kyseiselle ratkaisulle ja tajunnut, että ehkäpä sillä on oma symbolinen merkityksensäkin. Esitys lähtee liikkeelle railakkaasti isoilla sävelillä ja runsailla lavastuksilla, mutta laulujen ja lavaympäristön mahtipontisuus vähenee tasaisesti tarinan edetessä kohti loppuaan, kunnes jäljellä on enää vain mies, ääni, taakse jääneen elämän taakka sekä horisontissa häämöttävät riiston tulet.

Tevje (Esko Roine) // Viulunsoittaja Katolla (Helsingin Kaupunginteatteri) © Tapio Vanhatalo

4 kommenttia:

  1. voi vitsi, nyt on kauhee hinku päästä näkemään tämä! :D

    VastaaPoista
  2. Kiitos arviostasi! Olen nähnyt Viulunsoittajasta hyvän proggiksen pari vuotta sitten Porin teatterissa ja tykkäsin, vaikka se ei olekaan sellainen musikaali, jota ryntäisin katsomaan toista kertaa ilman jotain erityistä syytä. HKT saattaa siis jäädä väliin - etenkin niillä hinnoilla... Yllätyin itsekin musikaalista positiivisesti, vaikka tyttöjen naimakauppojen suunnittelu ei aina oikein jaksanutkaan innostaa. Tevje on kuitenkin kiinnostava hahmo ja musiikki ihan kivaa.

    VastaaPoista